Maisteri

______________________________________________________________

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri on metsäalan ammattilainen, joka tuntee koko tapahtumasarjan metsän kasvatuksesta valmiiden tuotteiden markkinointiin. Maisterit toimivat suunnittelu-, kehitys-, tutkimus-, edistämis- ja asiantuntijatehtävissä niin hallinnossa, metsäteollisuudessa, tutkimuslaitoksissa kuin yrityksissäkin.

Metsätieteiden koulutus sisältää metsien ekologian ja suojelun, metsien hoidon, metsä-, energia- ja puuteknologian perus- ja aineopinnot, ja metsien arvioinnin ja suunnittelun sekä metsäekonomian, -markkinoinnin ja -politiikan teorian ja käytäntöjen opinnot. Metsätieteiden tutkinnon suorittaneet sijoittuvat ympäristöalalle, metsäalan kauppaan, metsäntutkimukseen ja opetukseen, metsien monikäyttöön ja luontomatkailuun, vakuutus-, pankki- ja IT-alalle ja eri järjestöihin. Myös oman yrityksen vetämiseen saa erinomaiset eväät.

Metsänhoitajan arvonimen saavat yliopiston metsätieteellisestä koulutusohjelmasta valmistuneet maatalous- ja metsätieteiden maisterit. Metsänhoitajan koulutus ja ammatin monipuolisuus mahdollistavat laajan kiinnostuksen ja erikoistumisen matematiikkaan, tietotekniikkaan, eläimiin, genetiikkaan, kasveihin, yhteiskunnallisiin asioihin, liiketoimintaan, tekniikkaan, eettisiin kysymyksiin tai estetiikkaan.

Metsakellintaemannanpuukot
Keskipohjalaisen ja Pohjois-Savolaisen emännänpuukon Wertailus
by Risku Design 2019

Minä olen maatalous- ja metsätieteiden maisteri eli metsänhoitaja. Valmistuin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1985. Pääaineeni oli puumarkkinointi, lisäksi perehdyin muun muassa metsäeläintieteeseen, kasvitieteeseen, kasvipatologiaan ja metsätalouden liiketieteeseen. Metsänhoitajan monipuolista koulutustani ja ammattiani olen laajentanut matkailuun, kansanperinteeseen, metsän marjojen, sienien ja yrttien keräämiseen sekä neuvontaan, metsien terveysvaikutusten tutkimiseen ja tutkimuksen seurantaan sekä metsän mystiikkaan. Tietysti harjoitan edelleen, omassa mittakaavassani, metsänhoitoa ja metsurin ammattiani pienellä metsäalalla. Korjaan tuulenkaatoja sekä pienpuuta lämmitykseen, kaadan puutarhapuita ja teen pieniä raivaustöitä sekä puutarhapuiden kaatoja.

Metsänhoitajana pidempiaikaisia ammattitöitäni ovat olleet Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskuksen projektipäällikkönä matkailun kehitys- ja koulutustehtävät laadunhallinnasta maaseutumatkailun uusien palveluiden kehittämiseen. Ministeriöiden yhteisen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alaisen matkailun teemaryhmän pääsihteerinä Suomen maaseutumatkailun valtakunnallinen kehittäminen kymmenen vuoden ajan. Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä maakuntaliittojen rahoittamana Suomen rautaruukkien teollisuushistoriallisen matkailun kehitystyö viiden vuoden ajan. Uusimmat työtehtäväni liittyvät Jyväskylän yliopiston kanssa tehtäviin metsäalan tietojärjestelmiin, joiden tuloksena ovat metsän käyttäjiä avustavat ohjelmat ja älypuhelinapplikaatiot. Konseptoinnin kohteina ovat myös uuden metsurin laitteet, varusteet, turvavaatteet ja niihin liitettävät uudet teknologiat ja digitaalisuus. Konseptoinnissa kehitetään ratkaisuja ja käyttöliittymiä, jotka siirtyvät seuraavaksi prototypoitaviksi, koodattaviksi ja testattaviksi.

Viimeaikainen kiinnostukseni on konseptoida suunnittelijaryhmässä metsäkaupunkia. Metsäkaupunki on luonnollinen kaupunkimuoto pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen rakennukset voisivat olla pääosin puuta ja puuperäisiä eristykseltään ja jopa vesikatoiltaan. Graniittiperustus käy korkeisiinkin taloihin, joista on hyviä esimerkkejä vaikkapa Helsingin Eirasta ja Töölöstä. Metsäkaupunki on luonnostaan käveltävä kaupunki (walkable city) ilman henkilöautoliikennettä keskustassa. Metsäkaupunki on myös metsän käytön ja -hoidon keskus, metsäviisausperintöä eteenpäin vievän yhteisöllisyyden keskus, kestävän metsämatkailun keskus ja ehkäpä metsälääketieteen keskus.

Näen metsän monipuolisuuden ja moniulotteisuuden ymmärtämisen yhä tärkeämpänä taloudellisesti ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Nykymuotoinen metsän jatkuva kasvatus alkaa näyttää kyntensä niin rakentamisessa kuin puusepänteollisuudessa, mutta erityisesti monimuotoisuuden ylläpidossa ja tulevaisuuden hyvinvoinnissa.

Mirja Maisteri

Metsakellinta_pihlajanmarjat

Tarinoita